2. Blogimerkintä

Verkostoituminen on tärkeää

Kuva 1.

Tietoverkko (information network) on nimensä mukaan verkko, jossa liikkuu tietoa. Tietoverkkoja on eri muotoisia ja kokoisia ja niissä tieto kulkee eri nopeuksilla, riippuen käytettävästä verkosta. Tietoverkot jaetaan perinteisesti neljään eri luokkaan: Lähiverkko (LAN, Local Area Network), Alueverkko (MAN, Metropolitan Area Network, Etäverkko (WAN, Wide Area Network) ja Globaaliverkko (GAN, Global Area Network) (Niiranen, E. 2016, sivu 4.) Olen käyttänyt, niin kuin useimmat sivistysvaltioiden asukkaat ovat, näistä kaikkia, wohoo!

Aikoinaan meillä oli naapurin kaverin kanssa ikkunasta ikkunaan 50 m verkkokaapelilla suoraan verkkokortista toiseen yhdistettynä kaksi tietokonetta, ja lähettelimme tiedostoja toisillemme jaettuun kansioon, sekä pelasimme pelejä kuten DOOM ja Command and Conquer: Tiberian Sun. Mitään oheislaitteita kuten tulostimia emme tuolloin verkkoomme lisänneet, emmekä käyttäneet verkossamme kytkintä tai hubia.

Noista ajoista lähtien erilaisten ja erikokoisten käyttämieni tietoverkkojen määrä on kasvanut runsaasti. 2000-luvun alkupuolella harrastimme ns. LAN:eja, jolloin kannoimme tai kuljetimme polkupyörän tarakalla omat pöytätietokoneemme jonkun kaverin luokse ja pelasimme lähiverkossa CS (Counter Strike) sekä muita aikakauden pelejä.

Käyttämiäni alueverkkoja (MAN) taas ovat muun muassa eri organisaatioiden sisäiset työverkot ja koulujen verkot, näihin luettelisin myös lentokentän vapaan Wi-Fi:n.  

Etäverkkoja tai laajaverkkoja (WAN) on esimerkiksi Cramolla työskennellessäni käyttämäni eri toimipisteet yhdistävä verkko, sekä terveydenhuollon verkko, jota en itse pääse varsinaisesti käyttämään.

Globaaliverkkoja (GAN) käytän lähes päivittäin, joihin pääsen kiinteällä laajakaistayhteydelläni tai käyttäen Saunalahden tarjoamaa langatonta kännykkänettiäni.

Aihetta sivuttaen mainittakoon vielä, että Saunalahti ei ole enää oma yrityksensä, eikä Elisan tytäryhtiö, vaan nykyisin vain Elisan käyttämä brändi tuotteidensa myymiseksi, mutta se on aina käyttänyt palveluissan Elisan maanlaajuista lankapuhelinverkkoa sekä siihen kytkeytyvää Elisan matkapuhelinverkkoa.

Nopeus ennen kaikkea

Kuva 2.

90-luvun loppupuolella käyttämäni tietokoneet yhdistivät internetiin käyttäen 56K-modeemia. Modeemi käytti puhelinlinjaa ja sillä piti ns. soittaa palveluntarjoajalle, jotta yhteys internetiin saatiin muodostettua. Modeemi ruksutti monta minuuttia tietokonepöydän nurkassa ennen kuin yhteys saatiin muodostettua.  Maksimi latausnopeus tällä yhteydellä oli nimensä mukaisesti 56 kbit/s (kilobittiä sekunnissa) (Kilkanen 1998.)

Tällä hetkellä käytössäni on Elisan tarjoama toiseksi nopein mobiililaajakaista, joka lupaa maksiminopeudeksi 100 Mbit/s (megabittiä sekunnissa). Ero yhteyksien nopeuksissa on teoriassa huima, noin 1828 kertainen: (100 * 1048576 b/s) : (56 * 1024 b/s), mutta käytännössä palveluntarjoajan lupaama mobiililaajakaistan maksiminopeus saavuttaa harvoin, ellei koskaan tuota 100 Mbit/s nopeutta. Optimiolosuhteiden tämän nopeuden saavuttamiseksi olettaisin olevan arkena yöaikaan jossain suuressa kaupungissa, jossa on kattavin 4G-verkko tarjolla ja jolloin samanaikaisten käyttäjien määrä on minimissään, jolloin kaistanleveyttä riittää jokaiselle käyttäjälle enemmän.

Tätä blogimerkintää kirjoittaessani istun Pendolinossa, joka kulkee tällä hetkellä välillä Kouvola – Mäntyharju n. 200 km/h ja puhelimeni näyttää käyttävän 3G-verkkoa. Yhdistin kannettavan tietokoneeni verkkoon käyttäen puhelimeni mobiilitukiasemaa ja tein suuntaa-antavan nopeustestin tietokoneellani klo. 16:08 osoitteessa www.nopeustesti.com, jolla sain latausnopeudeksi 3.63 Mbit/s ja lähetysnopeudeksi 2.12 Mbit/s, kaukana maksiminopeudesta, mutta kuitenkin todella hyvin olosuhteisiin nähden ja melkoinen kehitys varsinkin verrattaessa 90-luvun lopun puhelinmodeemiyhteyksiin.

Lähteet:

Kilkanen Tero, 1998. 56 kilobittiä sekunnissa? Viitattu: 3.10.2016 https://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s98/htyo/18/

Niiranen, E. 2016. Johdanto tietoverkkoihin (jatkoa) - Power Point-tiedosto. Kajaanin Ammattikorkeakoulun Moodlessa.

Nopeustesti.com, NOPEUSTESTI – PUOLUEETONTA NOPEUSMITTAUSTA, Viitattu: 3.10.2016 http://www.nopeustesti.com/

Kuvat:

Kuva 1. Darling, D. MICROMACHINES AND NANOTECHNOLOGY:
The Amazing New World of the Ultrasmall [Viitattu: 3.10.2016]. Saatavissa: http://www.daviddarling.info/childrens_encyclopedia/Nanotechnology_Chapter2.html

Kuva 2. Macwan, A. 3 Tiny Android Apps to Monitor Internet Data Usage and Speed [Viitattu: 3.10.2016] Saatavissa: http://www.guidingtech.com/57613/monitor-internet-usage-android-apps/