Tässä
blogitekstissä tietoa tietoverkkojen toimintatavoista, kaapeloinneista ja yleisimmistä tiedonsiirtotekniikoista.
IP
IP
on lyhenne sanoista ”Internet Protocol” (Niiranen, E. 2016, sivu 4.)
Protocol
Protocol suomennettuna
protokolla tarkoittaa yhteyskäytäntöä, eli määritellään ”yleiset säännöt”
tietoliikenteelle ja mahdollistetaan näiden avulla yhteys laitteiden välille.
Internet
Internet tarkoittaa
toisiinsa kytkettyjen tietoverkkojen järjestelmää, eli verkkojen välistä
verkkoa. Inter viittaa yhteiseen tai
päällekkäiseen tms., ja net
tarkoittaa verkkoa.
IP-paketti
Kaikki internet-verkon tietoliikenne kulkee IP-paketteina. IP-paketin maksimikoko on
65 535 tavua, erilaisista tekniikoista johtuen IP-paketit ovat useimmiten
pienempiä, koska muuten isommat paketit voidaan joutua pilkkomaan osiin, jotta
alkeellisempi laitteisto pystyisi lukemaan paketteja ja tämä on hidasta. Jottei
hidasta pilkkomista tapahtuisi, liikennöivät koneet pyrkivät tunnistamaan
ahtaimman verkon, jota väliltä löytyy (Niiranen, E. 2016, sivu 4.). IP-paketissa on eri osioita. Tärkein osa IP-pakettia on osoite.
Reititin
Reititin on tietoverkkoja yhdistävä laite, joka tutkii IP-pakettien osoitteita
ja siirtää ne toiselle
reitittimelle osoitteen mukaan. Reititin toimii niin
kuin postinjakaja ja IP-paketti on luonteeltaan kuin postipaketti. Reititintä käytettäessä on olemassa maksimi määrä
tietokoneita, jonka reititin pystyy hallitsemaan, eli ei voi olla
rajatonta määrää tietokoneita, jotka keskustelevat yhden reitittimen kautta.
Protokollia eri
kerroksissa
Tiedonsiirtoprotokollat jaetaan kerroksittain. Internetissä jokaisen kerroksen protokolla vastaa sille määritellyistä
tehtävistä. (Niiranen, E. 2016, sivu 7.)
Kuvitellaan
tietokone esim. kerrostaloksi ja toinen tietokone toiseksi samanlaiseksi kerrostaloksi.
Kerrostalot keskustelevat keskenään.
-
jokaisessa kerroksessa voi olla useampia protokollia
-
talosta toiseen voi keskustella vain saman kerroksen kanssa.
-
jokainen kerros käyttää alemman kerroksen palveluja ja luo palvelut
ylemmälle kerrokselle
-
kerrokset eivät ole tietoisia ylempien kerroksien toiminnasta
Esimerkkejä eri kerrosten
protokollista
IP-protokolla on
internetin toiminnan ydin. Kaikki ylempien kerrosten protokollat on
sisällytetty IP-paketteihin, eli IP-protokollan päällä ajetaan useita muita
protokollia. IP-protokolla vastaa IP-pakettien toimittamisesta perille Internet-verkossa.
IP-protokollaa voidaan ajaa lähes minkä tahansa verkon päällä, joten sillä on
helppo yhdistää erilaisia verkkoja isommiksi kokonaisuuksiksi. (Wikipedia,
2016)
TCP
(Transmission Control Protocol) on yleisin IP:n päällä ajettavista
protokollista. TCP luo luotettavan yhteyden käyttäjien välille. Vastaa kahden päätelaitteen välisestä
tiedonsiirtoyhteydestä, pakettien järjestämisestä ja hukkuneiden pakettien
uudelleenlähetyksestä.
HTTP
(Hypertext Transfer Protocol) on ylimmän kerroksen protokolla, joka muodostaa
sovellusten, esim. internet selaimien välisen yhteyden käyttäen
TCP-protokollaa. (www2.it.lut.fi, 2016)
Tässä
esiteltiin nyt kolme eri kerroksen protokollaa kerrosmallina havainnollistamiseksi.
Protokollia on lukuisia muitakin. Kerrosmallin arkkitehtuuria kuvaamaan on
luotu erilaisia viitemalleja. Näissä kerroksia on eri määriä riippuen
viitemallista, esim. OSI-malli määrittää internetille seitsemän eri kerrosta ja
TCP/IP-malli neljä.
TCP/IP
TCP/IP (Transmission
Control Protocol / Internet Protocol)
Internetin tietoliikenne perustuu yleisimmin
TCP/IP-protokollaperheeseen, eli käytetään ainakin
IP-protokollaa ja TCP-protokollaa. TCP/IP-perheeseen kuuluu muitakin protokollia
nimestään huolimatta.
Tarkemmin IP-paketista
 |
| Kuva 1. |
Kuvassa eri protokollia kerroksittain.
Internet-protokolla voi toimia kaikkien muiden protokollien kanssa yhdessä ja
IP-paketti sisältää ylemmän tason protokollia. IP-pakettiin voi sisältyä esimerkiksi
UDP-protokolla DNS-protokolla.
Protokollat
on numeroitu eri numeroin IP-paketin sisällä, jotta vastaanottaja tietää mitä
protokollaa on käytetty.
Tarkemmin IP-protokollasta
Nykyään
eniten käytetty protokolla tiedonsiirrossa on IPv4 protokolla. Uudempi IPv6 on tarkoitettu IPv4 seuraajaksi, mutta
sitä ei ole otettu vielä laajemmin käyttöön, koska kaikki käytössä olevat verkkolaitteet
eivät tue IPv6 –protokollaa. (Niiranen, E. 2016, sivu 10.)
IPv6:n
tärkein etu verrattuna IPv4:än on se, että IPv4:n osoitteen pituus on 32 bittiä,
kun taas IPv6:n osoitteen pituus on 128 bittiä.
32 bitillä saadaan muodostettua n. neljä miljardia
IP-osoitetta, eli internetin kasvaessa IP-osoitteet on loppumassa kesken. IPv4-osoitteita
on pyritty sääntelemään eri keinoin ja tekniikoin, joka taas osin hankaloittaa verkon
käyttöä.
128 bitillä voidaan muodostaa 340 sekstiljoonaa
osoitetta, josta maalaisjärkeä käyttämällä voidaan päätellä, että osoitteet tuskin
tulevat loppuvat hetkeen kesken, ellei verkkotekniikka kehity arvaamattomaan
suuntaan. Jokainen verkon solmu, eli reititin tarvitsee oman IP-osoitteensa.
Esimerkkejä muunlaisista tiedonsiirtoon
liittyvistä protokollista:
·
Reititysprotokolla - reitittimet vaihtavat keskenään tietoa
verkkojen rakenteesta. Protokolla välittää reitittimille tietoa IP-osoitteiden
sijaintipaikoista Internetissä ja lyhimmistä reiteistä näiden välillä.
·
Kättely – kaksi konetta varmistavat keskenään, että kumpikin
osapuoli on valmis tiedonsiirtoon testaamalla toistensa valmiuden.
Tästä eteenpäin enimmäkseen ”Tietoverkkojen perusteet” luennoilla
opittuja asioita.
ATM-verkko
ATM-verkko, eli asynkroninen tiedonsiirtotapa. ATM soveltuu
erityisesti LAN- ja WAN-verkkoympäristöihin, esim. 5 vuotta vanhemmissa
kerrostaloissa on usein atm verkko.
Solmu
Jokainen solmu lähettää ja vastaanottaa tietoa. Jokainen tietokone tai verkkokortti toimii solmuna
internetiin liittyessään.
Verkon aktiivilaite
Jokainen verkon tietokone kytketään johonkin
aktiivilaitteeseen, jonka kautta muodostuu yhteys internetiin, näistä
tärkeimmät reititin ja kytkin.
P2P
P2P, eli ”Peer to Peer”, suomennettuna vertaisverkko on
verkko, johon ei ole kytkettynä kiinteitä palvelimia, Käytetään esimerkiksi
internet-puheluissa tai tiedonsiirrossa koneelta koneelle. Käyttäjän tietokone
toimii siis itse asiakkaana ja myös palvelimena muille samaan aikaan.
Lähiverkon solmukohta
liityttäessä internetiin
Se kone joka on nopein kone lähiverkossa, sen kautta lähtee
tietoliikenne ulos internetiin. Jos joku lähiverkonkoneista lataa jotain
laitonta joutuu nopeimman koneen ylläpitäjä liriin, koska se toimii verkon solmukohtana.
Palvelintarjoaja ei nää kuin solmupistekoneen ip:n. Verkon ylläpitäjä sen
sijaan näkee miltä koneelta tieto on kulkenut.
Kapasiteetista ja
käyttäjien arvaamattomuudesta
Verkoissa tule aina kapasiteettiraja vastaan. Aina pitää
luoda uudempaa ja uudempaa teknologiaa. Käyttäjä on arvaamaton,
palveluntarjoaja ei voi tietää mihin suuntaan käyttäjien kulutustottumus muuttuu
ja tietoliikenteen käyttöön tarvittavaa datasiirtomäärää tulevaisuudessa.
Palveluntarjoajan tulee olla valmistautunut verkon datapiikkeihin, esim.
suomessa jääkiekon MM-kisojen aikaan.
KAMK:n IP-osoitteet
Kajaanin Ammattikorkeakoululla on vain 256 julkista
IP-osoitetta.
Mistä IP-osoitteita
saa?
IP-osoitteita voi ostaa verkon ylläpitäjältä. IANA jakaa
ylimmällä tasolla olevat internet-osoitteet, IANA vain jakaa osoitteet, ei tee
muuta. RIR/RIPE on yks viidestä aluekohtaisesta IP-osoitteita rekisteröivästä
ja osoitteita operaattoreille jakavasta organisaatiosta maailmassa. Osoitteiden
jakaminen hajotetaan aina pienempiin ja pienempii organisaatioihin puumallin
mukaan.
IP-osoitteiden luokat
IP-osoitteet jaetaan viiteen luokkaa A-E, joista eri
organisaatiot jakavat osoitteita.
TCP ja UDP
TCP ja UDP portit täytyy avata esimerkiksi verkon
ylläpitäjän toimesta ”Laneilla”.
Bittien jännitteet
Tieto liikkuu tietoverkoissa lähes aina digitaalisessa muodossa. Tietokone tunnistaa, että bitit 0 on 0 ja 1 on 1, siitä että
niillä on erisuuruinen jännite. 1-bittiä vastaa yleensä 5 voltin jännite, ja 0-bittiä nollan voltin jännite. Vertailun vuoksi esim. audiosignaali voi liikkua analogisessa muodossa kaapelia pitkin kaiuttimeen.
Verkkojen toiminnasta
Jokaisella verkolla on rajattu kapasiteetti, eli maksimi kuinka
paljon siinä pystyy kulkemaan dataa. Suoratoistopalvelut ja videopalvelut vievät
todella paljon verkon kapasiteettia verrattuna esim. raa’an tekstin viemään
tilaan, musiikkikin vie kohtalaisen paljon.
Operaattoreilla on erilaisia järjestyksiä, joiden mukaan verkkoon
päästetään käyttäjiä. Jokaisella verkolla on maksimikäyttäjämäärä. Esimerkiksi
matkapuhelinverkon käyttäjämäärän täyttyessä yleinen tapa on heivata verkkoon
pisimpään yhteydessä ollut käyttäjä ensimmäisenä pois ja heivata hänet
käyttäjäjonon hännille, antaen näin mahdollisuuden muillekin käyttäjille
käyttää verkkoa.
Katkokset internetin tai puhelinliittymien käytössä, tai
verkkoon pääsemättömyys, johtuvat yleensä juuri liiallisesta käyttäjämäärästä
sillä hetkellä.
Internet verkon kapasiteetti jaetaan kaikkien käyttäjien
kesken. Tarvittaessa voidaan antaa enemmän kaistaa joillekin käyttäjille verkon
ylläpitäjän toimesta.
Siirtoviiveet
Tiedonsiirrossa tapahtuu aina viiveitä, erilaisia
tekniikoita, tiedonsiirtotapoja ja kaapeleita tms. on kehitelty viiveiden
pienentämisiksi. Esimerkiksi internetin kautta monipelattavissa peleissä tulee
pyrkiä mahdollisimman pieneen viiveeseen.
DNS-järjestelmä
DNS eli ”Domain Name System” muuntaa verkkotunnuksia
IP-osoitteiksi. Jokainen verkon kirjakielinen osoite voidaan muuntaa IP:ksi.
Esimerkiksi
www.iltalehti.fi on
IP-muodossa 178.217.128.81.
Bittisyys järjestelmissä
Tietokoneissa on yleensä 32 tai 64 bittinen prosessori, eli
prosessorin väylä on 32 tai 64 bittiä leveä. Tieto kulkee koneen sisällä 4 tai 8 tavun, eli 32 tai 64 bitin ryhmissä, jolloin tarvitaan 32 tai 64 johdinta.
Rinnakkaissiirto vs. sarjasiirto
Rinnakkaissiirto tapahtuu
yleensä tietokoneen sisällä(esim 32 ja 64 bittisyys) ja sarjasiirto sen ulkopuolella.
Rinnakkaissiirtoon tarvitaan useampia kanavia, kun taas sarjasiirtoon vain
yksi, jolloin kaapelit voivat olla ohuempia. Sarjasiirto on hitaampi, siinä on mutkikkaampi logiikka ja se on halvempi toteuttaa. Rinnakkaissiirto on nopeampi, se on yksinkertaisempi ja se on kalliimpi toteuttaa.
Lähiverkon
muodostaminen
Lähiverkko muodostuu ainakin seuraavista:
·
kaapeloinnista
·
työasemiin ja palvelimiin laitettavista
verkkokorteista
·
verkon aktiivilaitteista.
Mitä enemmän osia verkossa on sitä herkemmin siihen tuleee
ongelmia.
Aktiivilaite
Erilaisia aktiivilaitteita on mm.
·
toistin (repeater) ja keskitin (hub)
·
kytkin
(switch)
·
silta
(bridge)
·
reititin
(router)
·
yhdyskäytävä (gateway)
·
palomuuri (firewall)
·
välityspalvelin (proxy)
(Niiranen, E. 2016, Luento 4, sivu 4.)
Kytkin eroaa hubista niin että kytkin lähettää saadun
viestin vain tietylle/tietyille koneille, kun taas hubi lähettää tiedon
kaikille verkon laitteille.
Topologia
Verkot voidaan muodostaa erilaisin kytkennöin. Verkon koneet
on yhteydessä toisiinsa Erilaisia
topologioita on mm. tähtitopologia, puu,
renkas, jono, epäsäännöllinen, täysin kytketty. Lähiverkossa tähtikytkentä on
yleisin, eli laitteet on kytketty suoraan keskellä olevaan aktiivilaitteeseen
esim. reititittimeen, eivät toisiinsa.
Kehys
Data tulee kapseloida siirtoon sopivaan muotoon, eli
kehykseen.
esim. TCP-kehys on 32 bittinen.
Törmäykset
Mitä enemmän koneita väylällä, sitä enemmän tulee ruuhkaa ja
törmäyksiä. Jos kaksi tai useampi laite alkaa lähettää samanaikaisesti ja
havaitsevat törmäyksen, niin ne keskeyttävät lähetyksen. Törmäykseen
osallistuneet laitteet odottavat satunnaisen ajan, jonka jälkeen ne yrittävät
uudelleen lähettämistä.
Verkon kustannukset
Verkon rakennuksessa on suuret kustannukset: Tietoturva,
laitteet, ohjelmistojen päivitykset, ylläpitäjän palkka etc. Valokaapelit ovat
kallitta yritykset eivät osta sen takia niitä kovin usein.
Kaapeleista ja kaapeloinneista
Nykyään käytetään lähinnä kierrettyjä parikaapeleita ja valokaapeleita koaksaalikaapeleiden
tilalla.
Kaapeloinnissa tulee huomioida käytännön seikkoja, kuten että kaapeleissa ei saa olla yli 90 asteen kulmaa. Kannattaa asentaa mielellään liikaa kaapeleita kuin liian vähän kustannussyistä. Lisäkaapelien asentaminen tulee kalliiksi. Jos vaihtaa kaapelin väriä, tulee olla varma, että laitteisto pystyy tukemaan sitä, tai tämä teettää töitä verkon ylläpitäjälle. Asennuksia tehtäessä täytyy asentajalla olla vähintään sähköturvallisuuskoulutus käytynä, mielellään sähköasentajan koulutus.
Kierretty Parikaapeli
Termi kierretty parikaapeli juontaa siitä, että kaapeli muodostuu toistensa ympärille symmetrisesti kierretyistä johdinpareista (Niiranen, E. 2016, sivu 17.). Kaapelin sisällä kulkee neljä johdinparia.
Kaapeleilla on erilaisia suojaustapoja, kuten metalli, folio, muovisuojaus, paksumpi muovisuojaus, tai ei suojausta ollenkaan.
Kaapeleita on erivärisiä ja eri kirjaimin numeroituja luokkia eri käyttötarkoituksiin. Määräävänä tekijänä se, kuinka korkeita taajuuksia kaapelissa pystytään välittämään. Mitä korkeampi taajuus, sitä enemmän dataa pystytään välittämään. Esimerkiksi Black Boxilta löytyy myynnistä 11 eri väriä.
Tavallisissa marketissa on yleensä tarjolla vain yksi tai kaksi eri väriä (harmaa ja musta).
+ edullisin
+ yleisin
+ helppo asennettavuus
-heikko häiriön sieto
-lyhyt kantama
Valokaapeli
Valokaapeli on lasi-, kvartsi- tai muoviytimestä/ytimistä sekä suojakerroksista koostuva kaapeli, jonka tarkoitus on kuljettaa valoa.
Korkea valon intensiteetti tarkoittaa 1 ja valon puuttuminen tai pienempi intensiteetti tarkoittaa 0
Valokaapeleita on yksikuitukaapeleita ja monikuitukaapeleita.
HUOM! Valokaapelin päähän ei saa koskaan katsoa, koska jos kaapelissa kulkee valoa, tuhoutuu silmän verkkokalvo välittömästi.
Valokaapeli vs. parikaapeli
Valokaapeli on nopeampi kuin parikaapeli
Valokaapeli ei ole häiriöherkkä kuten parikaapeli.
Jokaisella kaapelilla on oma fyysinen rajoitteensa, että kuinka pitkä se voi olla, esim. parikaapelilla 97 m., mutta valokuitukaapelilla jopa useita kilometrejä.
Parikaapeli on halvempi kuin valokaapeli.
Valokaapeli ei ole vielä yleistynyt kovin paljon arkikäytössä, mutta yleistyy koko ajan.
Valokaapelin asennuksessa on omat vaikeutensa verrattuna parikaapelin asennukseen.
Lähteet:
Niiranen,
E. 2016. Luento 1-4 Power Point-tiedostot. Kajaanin
Ammattikorkeakoulun Moodlessa.
Wikipedia 2016, Viitattu: 8.12.2016
https://fi.wikipedia.org/wiki/TCP/IP
https://fi.wikipedia.org/wiki/IP
https://fi.wikipedia.org/wiki/Asynchronous_Transfer_Mode
https://fi.wikipedia.org/wiki/IP-paketti
https://fi.wikipedia.org/wiki/TCP
OSI Reference Model
http://www.e-tutes.com/lesson2/networking_fundamentals_lesson2_4.htm
Tuntematon
kirjoittaja, viitattu: 8.12.2016
http://www2.it.lut.fi/wiki/lib/exe/fetch.php/courses/ct30a2001/opiskelijat/2008/koti3_siekkinen.pdf
Kuvat:
Kuva 1 [Viitattu: 09.12.2016] Saatavissa : https://fi.wikipedia.org/wiki/TCP/IP